Johtajuuden asiantuntija | puh: 0400 840 454 | email: info(at)pomona.fi

Maailma muuttuu – muuttuuko johtaminen?

Maailma muuttuu – muuttuuko johtaminen?

Johtaminen on suuria tunteita synnyttävä aihe. Käsityksiä siitä, millaista johtamisen pitäisi olla on yhtä monta kuin on ihmistäkin.

Konsulttina ja coachina työskennellessäni olen usein yllättänyt itseni miettimästä seuraavaa asiaa: yritysmaailma suoltaa tuote- ja palveluinnovaatioita kovalla tahdilla, mutta johtamisen saralla ei ole viimeisten vuosikymmenten aikana tapahtunut mitään merkittävää. Vai onko?

Johtamiskirjallisuuden anti näyttää rajoittuvan siihen, että vanhoille asioille keksitään uusia vetävämpiä nimityksiä. Johtamiseen liittyvät uudet keksinnöt loistavat poissaolollaan. Monelle suomalaiselle johtajalle Väinö Linnan ”Tuntematon sotilas” on edelleen se tärkein johtamisen uskonkappale.

Johtamisen laboratoriossa

Olen vetänyt toimitusjohtajaryhmää, joka kokoontuu pari kertaa vuodessa jakamaan omia kokemuksiaan johtamisesta. Kysyin heiltä, millaisista elementeistä johtaminen nykypäivänä muodostuu?

Käytännön johtaminen on tämän ryhmän jäsenten mielestä:

  • suunnittelua
  • koordinointia
  • suunnan näyttämistä
  • viestimistä
  • tahtotilan osoittamista
  • tilan tekemistä toteutukselle
  • ”hoksauttamista”
  • delegointia
  • päätöksentekoa
  • valvontaa

Löysin melkein saman listan johtamiskirjallisuudesta. Johtamisteoreetikko Henry Fayol listasi omien tutkimustensa jälkeen seuraavat johtamista määrittävät tehtävät: suunnittelu, organisointi, käskynanto, koordinointi ja valvonta. Henry-vainaa tosin esitti listansa jo vuonna 1917! Onko todellakin niin, että samoilla konsteilla mennään digiaikana, kuin silloin kun (iso)isoisä lampun osti?

Fayolin listaan ryhmän toimitusjohtajat lisäsivät tekemisiä, jotka ovat ilmiselvästi sidoksissa ihmisiin. Lista on pidentynyt myös siksi, että nykyisin johtaja askaroi erilaisten strategisten kysymysten parissa. Ansoffin, Porterin ja kumppaneiden ansiosta 1980-luvulla johtamiskeskusteluun tukevammin rantautunut strategian käsite on läsnä nykyjohtamisessa jo siinä laajuudessa, että koko asian ydin näyttää pikkuhiljaa hämärtyvän ja kärsivän jonkinasteisen inflaation.

Entä ne johtajan kyvykkyydet?

Kyvykkyydellä ymmärrän kokonaisuutta, joka syntyy osaamisten, kokemusten ja persoonallisten ominaisuuksien pohjalta toteutuvan käyttäytymisen yhtälönä. Näin ajateltuna johtajalta voitaisiin edellyttää kyvykkyyttä vaikkapa

  • strategian luomisessa
  • strategian toimeenpanossa
  • toiminnan johtamisessa ja
  • sidosryhmien johtamisessa

Lisäksi tarvitaan jotain sellaista, mitä kutsutaan liiketoimintaosaamiseksi. Kyvykkyydet ja liiketoimintaosaaminen yhdessä muodostavat yksittäisen johtajan johtamispotentiaalin, jota voidaan arvioida ja kehittää. Tällainen tarkastelu on hyödyllinen johtajia valittaessa, mutta se on erinomainen työkalu myös johtoryhmien toimintaa ja potentiaalia arvioitaessa. Hyvin toimivassa johtotiimissä on tasapainoinen annos näitä kaikkia kyvykkyyksiä.

Oivallus = Innovaatio?

Palataan takaisin ”johtajien laboratorioon”. Heidän keskusteluaan seuratessani panin merkille, että edistysaskeleet oman johtajuuden kehittymisessä olivat tapahtuneet useimmiten oivalluksen ja siitä johdettujen toimenpiteiden avulla. Johtamisoivallukset näyttävät siis tapahtuvan hyvin henkilökohtaisella tasolla.

Oivallukset eivät kuitenkaan synny tyhjiössä. Oivallusten syntymiseen tarvitaan useimmiten jokin ulkopuolinen ärsyke tai tapahtuma, joka saa aivot työstämään asiaa. Jokin epämiellyttävä asia tapahtuu tai sitten saavutetaan tulos, jota pidettiin mahdottomana saavuttaa. Tällaisten tapahtumien pohdinta pakottaa yksilön haastamaan omia johtamiseen liittyviä uskomuksiaan. Lisäksi tarvitaan oman tunneilmaston tutkiskelua sekä oman ajattelumaailman muuttamista. Mutta kirsikkana kakun päällä pitää olla jotain konkreettista tekemistä, josta oppiminen ankkuroi uusien toimintatapojen syntymisen. Jos konkretia jää toteuttamatta, hyvä idea jää uuden vuoden lupauksen asteelle, eikä johda pitkäaikaiseen käyttäytymisen muutokseen.

Oivallusprosessin käyntiin laittaminen vaatii enemmän tai vähemmän jonkinlaista katalysaattoria. Osittain tästä syystä on johdon coachaus nykyisin yleistymässä. Monet yksinäisessä ja haastavassa roolissa organisaation ja hallituksen välissä olevat toimitusjohtajat ovat löytäneet uusia oivalluksia ja uutta virtaa henkilökohtaisen coachin avulla.

Haaste

Haastan Sinut pohtimaan omia johtamiskäsityksiäsi. Katso, miten paljon uskallat itseäsi haastaa. Jos oivallus syntyy, mieti nopeasti miten laitat sen käytäntöön. Mikäli ”lamppu syttyy” ja homma alkaa toimia, jaa kokemuksesi muille tämän blogin lukijoille!

Jarmo Savenius

Kirjoittaja on oululaistunut kauppatieteiden maisteri, joka on toiminut markkinointitehtävissä paperiteollisuuden palveluksessa ja sen jälkeen 25 vuotta johdon konsulttina ja businesss coachina. Vapaa-aika kuluu Fender Stratocasteria piiskaten tai kamera kädessä.

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *