Johtajuuden asiantuntija | puh: 0400 840 454 | email: info(at)pomona.fi

Johtaja – valitsetko pelon vai uskallatko olla rohkea?

Johtaja – valitsetko pelon vai uskallatko olla rohkea?

”Takavuosien kännykkäjätti Nokia kompastui lopulta ongelmiin johtamisessa ja yrityskulttuurissa”. Näin otsikoi Taloussanomat 23.9.2015 juttunsa, jossa referoitiin Inseadin strategiaprofessori Quy Huyn ja Aalto-yliopiston apulaisprofessori Timo Vuoren uutta tutkimusta Nokiasta.  Kohtalaisen laajan Nokian ylimpään ja keskijohtoon kuuluneiden henkilöiden haastattelututkimuksen perusteella professorit ovat tulleet siihen lopputulokseen, että Nokia menetti asemansa maailman johtavana matkapuhelinten valmistajana pelon ilmapiirin takia. Tutkijoiden mielestä tämä pelon ilmapiiri halvaannutti yhtiön päätöksenteon ja aiheutti sen, että yhtiö ei enää pystynyt vastaamaan riittävän ketterästi markkinoiden muutokseen.

Pelko

Uutinen palautti mieleeni videon, jonka näin muutama kuukausi sitten. Siinä yhdysvaltalainen Simon Sinek pohtii lempiaihettaan: ”Miksi toiset organisaatiot pystyvät luomaan pitkäaikaista menestystä ja toiset eivät?” Tämän puheammattilaiseksi ryhtyneen entisen mainosmiehen viesti on se, että ne organisaatiot, joissa vallitsee turvallisuuden ja luottamuksen ilmapiiri, saavat parempia tuloksia aikaiseksi kuin ne, joissa vallitsee pelon ilmapiiri.

Omiin kokemuksiini perustuen olen samaa mieltä professoreiden ja Sinekin kanssa. Suomalaista organisaatioelämää muutaman suhdannesyklin läheltä seuranneena näen, millaisia negatiivisia vaikutuksia kiristynyt bisnes ja kiristynyt ilmapiiri voi yrityksissä johtamistoimintaan tuoda. Jos muutenkin ankeassa tilanteessa vielä strategia eli ”homman juoni” on kadoksissa tai epäselvä, ovat pahan makuisen sopan ainekset kasassa. Fokus ja puheet siirtyvät helposti tavoitteista sekä kilpailukykyä edistävistä toimenpiteistä tulokseen ja rahaan – eli seuraukseen. Häntä alkaa heiluttaa koiraa. Pahimmillaan dialogi johdon ja organisaation välillä loppuu kokonaan tai ainakin tuntuu siltä, että yhteistä kieltä on vaikea löytää. Avoimuuden ja kommunikaation puute ajaa organisaation lopulta tilanteeseen, jossa luottamus katoaa ja sen mukana kaikki yhteistyö.

Kiekkotermein voisi sanoa, että näissä organisaatioissa ”käsi puristaa mailaa” rystyset valkoisena. Näkökulmansa paniikissa kaventanut johto ja tartunnan saanut pelokas organisaatio eivät saa tappion kierrettä oikaistua, koska luottamus ja keskusteluyhteys on kumpaankin suuntaan poikki. Tiimit alkavat keskittyä sisäisiin asioihin ja politikointiin sen sijaan, että huolehdittaisiin kilpailukyvyn ja hyvien toimintaedellytysten ylläpitämisestä. Näin syntyneestä pahan kierteestä on vaikea päästä irti.

Rohkeus

Onneksi johto ja organisaatiot voivat päättää toimia toisin. Pohtiessani sitä, millaista tunnusmerkistöä taantumassakin menestyvistä yrityksistä löytyy, tein seuraavia huomioita:

  • organisaation jokainen jäsen tuntee ja on sisäistänyt (vapaaehtoisesti) strategian ja toimintaa ohjaavat arvot omaa toimintaansa ohjaaviksi suuntaviivoiksi
  • johtajat ovat itse etulinjassa toteuttamassa strategiaa ja raivaavat tilaa onnistumisille, (mutta eivät ”korjaa satoa omaan laariinsa”)
  • organisaatiossa uskalletaan kertoa omat perustellut mielipiteet, niistä keskustellaan eikä ”vääristä” mielipiteistä joudu kerettiläisenä roviolle
  • toiminnan tuloksista – hyvistä ja huonoista – saa avointa ja valmentavaa palautetta, joka ohjaa oppimista ja johtaa seuraavalla kerralla vielä parempaan lopputulokseen
  • myös esimiehet saavat ja pystyvät vastaanottamaan palautetta omasta johtamistoiminnastaan. Palaute ohjaa sekä johtamisjärjestelmän että yksittäisen johtajan henkilökohtaisen johtamisotteen kehittämistä.

Toteutuessaan nämä ilmiöt varmistavat, että ollaan hyvällä matkalla luottamukseen, yhteistyöhön ja turvallisena koettuun ympäristöön. Sellaisella yhteisöllä on kaikki edellytykset positiivisten ja hyvien tulosten aikaansaamiseksi!

Miten nämä ajatukset istuvat omaan johtamiskäsitykseesi? Uskallatko jakaa oman käsityksesi muille tämän blogin lukijoille?

Jarmo Savenius

Kirjoittaja on oululaistunut kauppatieteiden maisteri, joka on toiminut markkinointitehtävissä paperiteollisuuden palveluksessa ja sen jälkeen 25 vuotta johdon konsulttina ja business coachina. Vapaa-aika kuluu Fender Stratocasteria piiskaten ja kamera kädessä.

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.