Yrityskauppa rekrytointikeinona

Julkaistu 10.9.2019

Me suomalaiset olemme olleet jo vuodesta 2005 asti tilanteessa, jossa työmarkkinalta poistuu enemmän tekijöitä kuin sinne tulee. Tämä asettaa omat haasteensa organisaatioiden toiminnalle ja varsinkin yritysten kasvulle. Tänään työvoimapulaa koetaan niissäkin maakunnissa, jotka perinteisesti ovat olleet korkean työttömyyden alueita.

Kohtaanto-ongelmia

Tämän päivän ilmiö on ”kohtaanto-ongelma”. Tällä tarkoitetaan sitä, että käsissä on nämä kaksi edellä mainittua haastetta yhtä aikaa. Monet yritykset eivät enää saa henkilökuntaa perinteisillä rekrytointikeinoilla, eivätkä kyllä vähemmän perinteisilläkään. Täsmäkoulutus voi olla ratkaisu, mutta maakunnassa sijaitseville yrityksille se ei välttämättä tuo ratkaisua, jos ihmiset eivät halua tai pysty muuttamaan työn perässä. Pula tekijöistä ei ole riippuvainen tehtävätasosta tai osaamisalueesta, vaan sitä esiintyy laajasti läpi koko kirjon. Tällä hetkellä tosin voi olla vaikeampi rekrytoida osaava hitsaaja kuin toimitusjohtaja.

Uudet keinot

Muutamilla nopeasti kasvavilla toimialoilla on otettu uudet keinot käyttöön. Peliala, ohjelmistoala ja esimerkiksi sote-ala ovat kaikki olleet varsin aktiivisia yrityskaupoissa. Jos näillä aloilla yrityskauppa toimii rekrytointikeinona, niin miksei muillakin aloilla? Varsinkin silloin, kun yrityksen nopeaa kasvua tukemaan tarvitaan suurempi joukko ammattilaisia, yrityskauppa voi olla varsin järkevä rekrytointikeino. En väitä, että yrityskauppa olisi täysin ongelmaton keino, mutta kannattaisi ehkä sitäkin pitää keinovalokoimassa mukana.

Kiinnitä huomio valintaan

Jos vertaa tyypillistä rekrytointi- ja valintaprojektia tyypilliseen yrityskaupan kautta tapahtuvaan osaamisen hankintaan, on niissä tällä hetkellä yksi olennaisesti erottava piirre. Siinä missä yksittäisessä asiantuntija- tai johtajarekrytoinnissa kiinnitetään erittäin paljon huomiota osaamisten lisäksi henkilön soveltuvuuteen suhteessa tehtävään, organisaatioon ja bisnekseen, yrityskauppa tilanteessa kaikki tällainen tarkastelu tehdään monesti valitettavan pintapuolisesti tai ei ollenkaan. Yleensä tarkastelu rajoittuu juridiseen ja taloudelliseen puoleen, eli työsuhteen kestoon, ehtoihin ja palkkatasoon. Onko siis ihme, että moni yrityskauppa epäonnistuu tai vähintäänkin integraatio on suorastaan tuskallinen prosessi kaikille osapuolille?

Ensitreffit alttarilla?

Kuinka paljon helpommin yhteiselo uusien kumppaneiden kanssa sujuisi, jos yrityskaupassa noudatettaisiin suunnilleen samoja toimintatapoja kuin hyvin tehdyssä rekrytointi- ja valintaprojektissa? Nykyisin kaupan kohteena on useimmiten osaava henkilökunta, ei niinkään koneet ja laitteet. Siinä suhteessa ajankäyttö riittävään analyysiin henkilöstöstä suhteessa muihin ”tase-eriin” on useimmissa kauppatilanteissa tänä päivänä naurettavan pieni. Aivan kuin yrityskaupoilla olevat haluaisivat leikkiä bisneselämän ”Ensitreffit alttarilla” – ohjelmaa ja mennä laput silmillä uuteen suhteeseen.

Jarmo Savenius

Kirjoittaja on johdon konsultti ja hallituspartneri, jolla on yli 25 vuoden kokemus vaativista rekrytointi- ja valintaprojekteista, johtamisen kehittämisestä ja management audit -projekteista.

POMONA Consulting tarjoaa asiantuntemustaan ja palveluitaan avainhenkilöiden rekrytointi- ja valintaprojekteissa sekä johtamisen kehittämisessä. Voit tutustua asiantuntemukseemme sivun yläosan palkista löytyvien otsikoiden kautta.

Artikkelikuva: Pixabay